perjantai 31. tammikuuta 2014

Torni - herkuttelijoiden äänenkannattaja

”Torni-lehti tuo jatkuvasti uusia vieraita, auttaa perheenemäntiä kutsujen järjestämisessä ja aterioiden valmistamisessa ja kasvattaa kaikkein innokkaampien reseptikirjaa. Ja mikä tärkeintä: se tutustuttaa vieraamme eri kansallisuuksien keittiöihin.”

Näin kuvaili Torni-lehden perustaja, päätoimittaja, Tornin johtaja Jorma Soiro elokuussa vuonna 1959 ilmestynyttä ensimmäistä Torni-lehteä.

Viikko sitten sain käsiini nipun näitä mainioita lehtiä. Silmäilin niitä aluksi hieman huvittuneena, mutta tarkempi perehtyminen avasi uuden näkökulman. Torni-lehti oli aikaansa edellä, informatiivinen, ennakkoluuloton ja rohkeakin gastronomian uraa uurtava julkaisu.

Kansikuva vuodelta 1972

Torni-lehti ilmestyi vuosina 1959–1972. Päätoimittajana ja priimusmoottori oli itse ”Herra Torni” Jorma Soiro. Varsinaisena toimittajana pisimpään toimi Sakari Lappi-Seppälä, jolla oli pitkä kokemus muun muassa matkakertomusten kirjoittajana. Painosmäärä ensimmäiseen lehteen oli 7500, mutta korkeimmillaan aina 46 000 kappaletta. Ei mikään ihan pieni julkaisu siis.

Kun muut sen ajan ruoasta, ruonlaitosta ja juomista kertovat lehdet olivat lähinnä naisille suunnattuja kotitalouslehtiä, oli Torni-lehti kansainvälinen gastronomian sanansaattaja. Julkaisu oli oman aikansa Glorian ruoka ja viini ja Matka-lehti. Artikkeleita julkaistiin jopa yhdeksällä eri kielellä. (Jopa venäjäksi, vaikkakin siihen aikaan ei Neuvostoliitosta päästetty ketään ulkomaille turisteina.) Lehden alaotsikko oli ”Tornin herkuttelijoiden äänenkannattaja- International Edition”

Näin värikkäästi kerrottiin suomalaisille sushista vuonna 1970.

  
China-ravintolan Tiilikala oli yksi kummallinen uutuusruoka Helsingissä. Lehdessä oli myös paljon pieniä hassuja uutisia maailmalta. 3/1963.

Jorma Soiron slogan ”Jälleen uutta Tornissa”, toteutui lehden sivuilla. Siellä kerrottiin milloin uudesta trancheerausvaunusta tai American Barin uusista huurteisista ryyppylaseista. Olipa lehdessä myös kuvasarjoja seurapiiritapahtumista. Oli matkakertomuksia, tietoa kansainvälisten keittiöiden uusista tuulista ja syventäviä kirjoituksia esimerkiksi Burgundin viineistä ja samppanjasta. Kirjoittajina avustivat Tornin kanta-asiakkaat ja myös talon henkilökunta. Keittiömestari Sylvia Keihäsniemi ja baarienpäällikkö Sirkka Ström jakoivat auliisti reseptejään ja uusimpia cocktailejaan. 

Hovimestari Lars Hällström tarjoilee tässä American Barissa vuoden 1972 vappupaukut.

 Dame Chef Rôtisseur, keittiömestari Sylvia Keihäsniemen jouluhanhen ohje.  N:o 4/1969

Torni-lehden erikoissarjassa ”Herkuttelevia Herroja” sen ajan suuret gastronomit esittelivät suosikkireseptejään ja kotikeittiöitään. Sarjassa esitellyt henkilöt olivat diplomaatteja, vuorineuvoksia, poliitikkoja ja tv-juontajia. Kulinarismi oli kaikilla yhteinen tekijä. Sarjassa oli mukana muun muassa sen ajan suurin suomalainen Urho Kaleva Kekkonen. Kirjailija Jussi Talvi kertoi 1981 ilmestyneessä Torni- kirjassaan herrojen jopa kilpailleen siitä, kuka lehden sivuille pääsee.

Arvoisa herkutteleva herra Urho Kaleva Kekkonen.

Ruoka, juoma ja matkakertomuksien lisäksi oli piipunpoltto yksi vakioaiheista. Piipunpolton Suomen mestaruuksia ratkottiin useaankin otteeseen. Valtakunnallisen Piippukerhojen Liiton Piippuritarikunnan ensimmäiset piippuritarit lyötiin juhlallisessa seremoniassa vuonna 1971, Tornissa tottakai. Piippumiesten mottona oli: ”Ken piipun piirissä toisensa tapaa, on turhasta kiireestä, stressistä vapaa.”


Vaikkakin piipunpoltto oli pääsääntöisesti miehistä hommaa, mahtui mukaan myös piiputtelevia rouvia
.

Jokaisessa lehdessä oli tietysti päätoimittajan pääkirjoitus. Jorma Soiro oli kärkäskin sanankäyttäjä, milloin Helsingin kaupunki sai huutia parkkipaikkojen vähyydestä tai kilpailijat kovaakin kritiikkiä toimintatavoistaan. Kirjoituksissaan Soiro tarkasteli ”korkean tason gastronomiaa”, hotelli- ja ravintola-alaa ja ajan ilmiöitä omaan ehdottomaan tyyliinsä. Päättäjät saivat jo silloin moitteita anniskeluasioista.

Terveiset Helsingin kaupungille!

Aivan mitään halpaa ei lehden tekeminen ollut. Alun perin Torni-lehti ilmestyi pääasiassa mustavalkoisena tabloid-koossa ja vuodesta 1966 värillisenä magazine-lehtenä. Yhden lehden painatuskustannukset saattoivat nousta jopa 40 000 markkaan, mikä oli paljon rahaa. Tämä osoitti, kuinka tärkeää Soirolle oli Tornin imagon ylläpito.

Mainoksia Torni-lehdessä oli varsin paljon (herkkujuustoja, viiniä, olutta, piipputupakkaa ja närästyslääkemainoksia). Väkeviä alkoholijuomia mainostettiin luvallisesti vielä vuonna 1972.

”Torni-lehti on edistänyt ravintolamme kehitystä ja tuonut taloomme vieraita. Sitä paitsi se on elävöittänyt koko Suomen hotelli- ja ravintolaelinkeinoa ja ollut gastronominen side ulkomaisiin ammattitovereihin”, sanoi Jorma Soiro Torni-lehden 10-vuotisjulkaisussa 1969.

80-vuotisjuhlavuonna 2011 ilmestyi neljä uutta Torni-lehteä. Torni julkaisi myös liudan kirjoja, mutta jätetään niiden tarkastelu toiseen kertaan.


Mika
Baarimestari
American Bar

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Lupa sooloilla

Vuoden 2013 keväällä meistä tuli virallisesti Solo Sokos Hotel Torni. Nyt takana on kymmenisen kuukautta Solo-taivalta. Upea taival, upea henkilökunta!

Solo-ajatuksen taustalla on yksilöllisten hotellien esiinmarssi. Sanalla sanoen ne ovat ainutlaatuisia paikkoja, joilla on tuhansia tarinoita kerrottavanaan. 

Tammikuussa 2013 oltiin koko Solo-ajattelun lähtökuopissa. Esimiesvalmennusten jälkeen kokoonnuimme Tornin henkilökunnan voimin Hotelli Presidenttiin. Oli henkilöstön koulutuksen vuoro. Sillä aikaa täällä hääräsivät työntekijät muista yksiköistä. Henkilöstön valmennus kesti yhden päivän ja avot, johan alkoi tapahtua. Yksikin päivä voi olla ratkaiseva.


Meillä sooloilu näkyy talossa vähän joka kulmassa: varustelussa ja palvelussa. Huoneisiimme se toi lisävarusteina mm. erikokoisia tyynyjä ja kehonlämpöön mukautuvat patjat. Ja kyllä vain, kerroshoitajamme kantoivat patjat jokaiseen 152 huoneeseemme. Mitä emme tekisi asiakkaidemme eteen?

Koulutuksen aikana käytiin läpi tietty arvomaailma ja mitä se käytännön tasolla tarkoittaa. Osastojen välinen yhteistyötä korostettiin. Yhdessä sovitut pelisäännöt tarkoittavat, että jokainen sitoutuu niihin.


Solo lanseerattiin virallisesti sitten maaliskuussa. Meillä muutos oli jo osittain tapahtunut. Joskus se vaatii sen, että lähdetään omista ympyröistä pois ja katsellaan omaa toimintaa ulkopuolisen silmin.

Myös painomateriaaleja muuttui. Teksteihin haettiin hieman uutta henkeä ja sävyä. ”Tukka hyvin, kaikki hyvin” tai ”Peseytyisitkö kanssani?”


Aamiaisestamme tuli Solo-aamiainen, joka sisältää itse leivottua leipää, paikallisia herkkuja sekä tuoksuvan kahvin hymyn kera pöytään tarjoiltuna. Ja yllin kyllin muita herkkuja.

Solo ei tullut itsestään. Ihmiset tekivät meistä Solon. On ollut hienoa nähdä, kuinka työtekijät ovat kasvaneet. Omassa työnkuvassani Solo näkyi laajempana asiakaspintana ja toimistossa vietetyn ajan vähenemisenä. Antoisin oppi on varmasti ollut tarinan kuunteleminen. Jokaisella meistä on tarina kerrottavana. Riittää, että sen pysähtyy kuuntelemaan.

Päällimmäisenä vuodesta jää mieleen ylpeyden näkyminen ja inhimillinen nöyryys. Talolla on loistava pitkä historia, mutta samalla valmius vastaanottaa se, mitä jokainen päivä tuo tullessaan. Onhan tämä haastanut myös vieraat antamaan palautetta. Tavoite on kehittää taloa yhdessä vieraiden kanssa paremmaksi ja paremmaksi. Tärkein palaute tulee asiakkailtamme ja ehkä sen suhteen voisimmekin sanoa onnistuneemme.


Solo-ajattelu on osoittanut meille, ettei mikään ole itsestään selvää. Eihän tämä helppo tie ole ollut, mutta sitäkin antoisampi! On ymmärretty, että pienetkin asiat ovat merkityksellisiä.

Omalta osaltani lanseeraukset eivät vielä ole ohi, vaan siirryin vuoden alusta S-ryhmän sisällä toisiin tehtäviin. Jatkan ketjuohjauksesta käsin sitä työtä, mitä Tornissa on viime vuoden aikana tehty. Tornissa taas seuraavan on hyvä jatkaa tietä, jota Torni kulkee.

Aurinkoisin pakkasterveisin,
Markus