perjantai 12. helmikuuta 2016

Tarjoilija, lasissani on…sormus!


Torni on upea kosintapaikka mihin vuodenaikaan tahansa, mutta olen huomannut, että alkuvuodesta vietettävä ystävänpäivä saa ihmiset virittäytymään erityisen herkälle tuulelle. Ravintolaan alkaa tulla varauksia ja pieniä erikoistoiveita rauhallisista, romanttisista pöydistä. 


Palveluammatissa parhaita hetkiä minusta ovat ne, kun saa olla aidosti läsnä asiakkaiden eri elämäntilanteissa. Erityisen hienoa on todistaa rakastuneen pariskunnan elämän ehkä tärkeintä hetkeä. Tuoda pöytään alkusamppanjat ja tulevan sulhasen etukäteen toimittama sormusrasia ja jännittää, miten kosinta onnistuu. Katsella tulevan hääparin iloa ja onnenhetkiä.

Me suomalaiset taidamme olla hiukan ujoa kansaa, koska monesti kosinnat tapahtuvat lähes huomaamatta. Taitaa kosijaa vähän jännittääkin. Hauskoja tilanteita ovat tuoneet tullessaan ne muutamat kerrat, kun sulhanen on toivonut jotakin räväkämpää. Jokunen on varannut ihan oman kabinetin, jossa ruusun terälehtiä on ripoteltu sinne tänne ja tilaa ovat valaisset kynttilät. Siinä ei ole tulevan morsiamen tarvinnut miettiä jälkiruokaan asti, mikä on illan aikomus.

No, oma tyyli on paras tyyli ja kantaa todennäköisesti pisimmälle. Amerikkalaiset kakkuun piilotetut tai samppanjalasiin upotetut sormukset eivät vain taida olla meidän juttumme.
Mutta Tornissa on monta hienoa tilaa ja tapaa hoitaa tämä tärkeä hetki. Ateljee Barimme kaupungin katolla on suosituin ja seuraavana Ravintola Torni. Kokkiemme hienot ruoka-annokset eivät ainakaan vie hetken upeudesta hohtoa.

Ateljee Bar



Ravintola Torni


Jotain taikaa Tornin kosinnoissa saattaa kyllä olla, koska monesti ravintolassa tulee vastaan pareja, joiden kosinnasta voi olla aikaa vuosikymmeniä. Ovat he toki naimisiinkin päässeet. Ja viettäneet hääyönsäkin Tornissa joka vuosi.

Romanttista ystävänpäivää!
Jenni
PS. Olisi kiva kuulla teidän tarinoitanne. Miten sinua kosittiin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti